minä tahdon sopuliviitan
Ajattelin tässä vähän sellaista juttua, että jos kirjoitan tähän niitä tavanomaisia
löpinöitä, että "tämä on pienen ja kummallisen tytön pieni ja vaatimaton personal,
jossa kerrotaan minusta, jos et viihdy niin paina rastia ja kirjoitathan vieraskirjaan",
se ei luultavastikaan kiinnosta ketään. En voi tietää - harmi muuten, etten - mutta ei se minua ainakaan
kiinnostaisi. En sitten tiedä, olenko ihanteellinen keskivertoihminen, mutta teenpä
nyt silti omien tuntemusteni mukaan.
Kerron teille jotain muuta.
Näin alkuun voin kertoa vaikka, että olen tehnyt radikaalisti punamustan ulkoasun.
En ole oikeastaan mikään mustan
tai punaisen ja mustan ihailija, itse asiassa tykkään paljon enemmän sellaisesta
värikkyydestä, tiedättekö. Mutta tämä pukee minua ja
ajatuksiani tässä vaiheessa.
Edellisestä päättelette, että minulla on nyt kauhea masennuskausi, mutta ei se ole niin.
Minulla on enemmän hiljainen, ajatteleva kausi. Musta mielletään aika usein
synkistelyväriksi, mutta harvempi ajattelee, että se on oikeastaan vain vähän kuin
valkoisen vastakohta. Eikä sitten kuitenkaan, niissä on paljon samaakin. Minusta musta
voi olla yhtä lailla neutraali väri kuin valkoinen. Kauneus ja moni muukin juttu on
katsojan silmässä, joten silmää sorkkimaan vain, jos näyttää kummalliselta.
Hauska homma, tässä on jo aika pitkä teksti ilman mitään todellista asiaa. Aika kivaa
minusta, eikö teistäkin? Lopetan nyt, niin mukavaa kuin lööperinpuhuminen voikin olla.
